Toinenkin vuosi vierähti siis novosibirskissä, samassa asunnossa asuttiin alkuun, mutta sitten yläkerran remontin takia mikä venyi ja venyi ja poraus ääni raastoi mun hermoja viimeiseen asti, kun lapsikin joutui nukkumaan peltorit päässä, sai riittää. Löydettiin ihan mukava asunto onneksi suht keskustasta jossa asusteltiin sitten loppukausi. Viime kevät oli kyllä ehkä rankin kevät meidän perheelle. Olimme tammikuussa viimeisen kerran novossa, odotin Alissaa ja ajattelimme että J tulisi maaliskuussa jo kotia, eikä sitten lähdetty Olivian kanssa enään matkustamaan. No tietenkään asiat ei menny ihan suunnitelmien mukaan, ja herra tulikin kotiin vasta huhtikuun alussa. Eli 3kk , pitkää kuukautta vierähti ettei nähty. Kyllä siinä kiristeltiin hampaita ja iso ikävä ehti tulla.
Kevään lopulla selvisi meidän onneksi että J pääsee pietariin pelaamaan. Mikä lottovoitto meidän perheelle! ei olisi paremmin voinut palaset loksahtaa kohdalleen, aivan unelma matkoineen kaikkineen. Eli novosibirsk on nyt takanapäin. Sinne luultavasti ei koskaan enää palata, en uskalla sanoa ei ikinä, koska ikinä ei kannata niin sanoa. Mutta luulen että 2 vuotta siellä riitti, oli hieno nähdä sekin kaupunki ja monta kokemusta ja varsinkin muistoa rikkaampana lähdettiin sieltä. :)
Seuraavaksi siis pietariin.
Olemme nyt 3-4 kertaa, en edes pysy enää laskuissa näillä aivoilla, käyneet pietarissa isin luona.
Voi luoja ettenkö sanoisi tuota matkaa, mikä helppous ja unelma 1.5h junamatka allegrolla lappeenrannasta pietariin. 16h lentomatkustamiseen Novosibirskiin verrattuna aivan luksusta. Lisäksi aivan mahtavaa kun omat vanhemmat on pystyneet auttamaan niin paljon reissaamisenkin kanssa. Tavaraa kuitenkin on ja ylimääräiset kädet kahden pienen lapsen kanssa on ihan tervetulleet. Kiitollisena siis siitä että on ihanat vanhemmat jotka auttavat.
Ensimmäisellä kerralla kun mentiin pietariin, olimme muutaman ensimmäisen yön hotellissa. Lähdimme 3 päivänä katsomaan paria asuntoa, ja oli melkein pakko löytää joku koska hotellissa eläminen ja ruokien kanssa plärääminen ei huvittanut tälläkertaa näiden kahden kanssa ja Jarnokin puolet päivästä aina pois. Löydettiin sitten siis asunto ja sen jälkeen ihana ikeanreissu jotta saatiin peitot ja lakanat ja muutamat astiat jotta onnistuu myös ruuanlaitto.
Meillä on Taurian puiston laidalla ihan mukava asunto. Olin tosin ajatellut että pietarissa olisi hyvä asuntotarjonta ja enemmän valinnanvaraa mutta näinpäs ei ihan ollutkaan, onneksi kuitenkin löydettiin rempattu ja siisti tilava kämppä meille täksi kaudeksi.
Asunto on oikein kivalla paikalla ja ulkoilumahdollisuudet lasten kanssa huomioiden on kyllä hyvät. Pääsee nopeasti suureen puistoon jossa monen monta eri leikkipuistoa ja siltoja, sorsia, jalkapallokenttää sun muuta ihmeteltävää.
Meillä on auto käytössä pietarissa, J sillä ajelee ja tarvittaessa sitten myös kuskimme Vadim. Hän mm heittää meidät hallille peleihin jos on tarve. Olen kyllä kovasti sitä mieltä että voisin itsekin ajaa siellä iltaisin /sunnuntaisin kun ei ole ruuhkaa, mutta eräs toinen ei ole ihan samaa mieltä.. ja sanoo aina että mites sitten hoidat tilanteen jos poliisit pysäyttää!.. niin, no, se olisi sitten sen ajan murhe se. Helpottaisi vaan huomattavasti jos pystyisi itsekin ajamaan siellä.. ehkä vielä jokupäivä.
